maanantai 8. lokakuuta 2012

Rullailut jatkuvat





Rullailut
Edellisessä päivityksessä kerroin aloittaneeni rullailmaisun opettamisen operantisti. Nyt olemme päässeet rullan ärsykekontrollivaiheesta siirtymään seuraavalle askelmalle. Olemme siis nyt ottaneet kosketuskepin käyttöön ja parhaillaan vaihdamme ärsykkeeksi kosketuskepin kosketusta. Kun ärsyke saadaan vaihdettua onkin aika ottaa maalimies mukaan kuvioon.

Pelottavan helposti ja vähällä vaivalla ollaan edetty. Väkisinkin hiipii ajatus siitä, että koska kosahtaa kunnolla. Toisaalta jos kosahtaa, niin tällä tapaa koulutettuna se ei haittaa, sillä aina voi irroittaa sen osion mikä ei onnistu ja treenata vain sitä ja sitten liittää sen uudelleen ketjuun. Mutta jotain tässä on pakko olla pielessä. Ei tämä näin laiskalla koulutusrytmillä voi mitenkään edetä näin helposti ja vielä teiniuroksen kanssa.


Jälki
Maastossa olemme joitakin kertoja jäljestelleet vaikka viikkotreeneihin ei olla koejärjestelyiden vuoksi päästy kuukauteen. Sisu on ajanut nyt myös ensimmäiset jälkensä säkkipimeässä. Pimeys ei tuntunut vaikuttavan, sillä esineilmaisut olivat loistavat ja hankalat kohdat sujuivat mukavasti. Sää oli todella kostea ja sateinen, joten töitä se joutui levinneen hajun vuoksi tekemään tavallista enemmän etenkin märällä suoalustalla. Asfaltti on ollut nyt aikas lailla tauolla. Kerran käytiin sateisella ja tuulisella ilmalla tekemässä vähän haasteellisempia kulmajälkiä, joka onnistui Sisulta yllättävän kivasti. Viime sunnuntaina se teki ensimmäisen jäljen, joka kulki pitkin kävelyteitä. Jäljellä oli ikää 45min ja koirallisa ja koirattomia häiriöitä ehti liikkua sekä ennen jäljestämisen aloittamista että jäljestyksen aikana jäljen päällä. Sisu ajoi jäljen niin hyvin, että olin onnesta sykkyrällä. Toivottavasti tätä lajia pääsisi harrastamaan syksyn pimeydessä enemmänkin.

Toko
Ollaan vähän jopa kehitytty tokoilussa. Ensimmäisiä kertoja sitten pentukurssin, minusta on tuntunut ajoittain siltä, että Sisu osaa jotakin. Pääpaino on nyt ollut luoksetulon eteentulossa ja siitä sivulle siirtymisessä. Perusasentoa ollaan myös hinkutettu vahvemmaksi ja takapään käyttöä käännöksiin.

Pilkun kuulumisia
Toissa perjantaiyö meni Pilkun kanssa hakukokeessa. Tulos oli meillä kuten kaikilla muillakin osallistujilla hylätty. Alue oli mielestäni ihan sopivan haasteellinen, tekemäni etsintäsuunnitelma oli erinomainen, työskentely alueella oli erinomaista eli en tehnyt mitään kökköä koko kokeen aikana, koira toimi erinomaisesti, meidän yhteistyö toimi erinomaisesti, ilmaisut olivat erinomaisia - mitä siis jäi puuttumaan? Yksi maalimies sinne jäi. Sää oli todella haasteellinen oli erittäin kosteaa, mutta kummallisen lämmintä ja usvaista. Vähän sateli koko yön ajan. Sama muovipressuun kokonaan kääritty maalimies jäi kaikilta kokelailta nostamatta. Kaikki löysivät kaksi muuta maalimiestä. Koirat eivät yksinkertaisesti olleet saaneet hajua mistään kohtaa maalimiehestä. Kun viimeisen koirakon koe oli ohi, maalimiehelle oli soitettu ja pyydetty avaamaan pressua. Sen jälkeen lähestyminen koiran kanssa ja kas kummaa koira oli saanut hajun vasta kahden metrin päästä. Eli koiran olisi pitänyt törmätä maaliin, jotta se olisi sen löytänyt. Jännä juttu, mutta ei edes kauheasti harmittanut tämä hylsy, sillä Pilkun työskentely oli niin kivaa katseltavaa ja kaikki muu onnistui niin hyvin. Testaajakin totesi, että vähänkään normaalimmassa säässä olisitte menneet heittämällä läpi. Pilkku oli myös nostanut kaksi maalia kaikista koirista parhaiten. Meillä on huhtikuun alkuun asti aikaa suorittaa koe ennen kuin edellinen vanhenee. Toivottavasti päästään kokeeseen vielä ennen sitä.

Kokeen jälkeisenä aamuna muutaman tunnin yöunien jälkeen lähdettiin porukalla Padasjoelle Pelastuskoiraliiton testaajatapaamiseen. Olipas mukava tavata muita testaajia ja jutella ajankohtaisista aiheista ja kuulla ajatuksia ja käytäntöjä muualta Suomesta. Koko päivä reissussa vierähti, mutta automatkatkin sujuivat sutjakasti kun juttuseura oli mitä mainiointa. Niin ja nyt minulla on sitten virka-asukin eli testaajaliivi.
 
Tänään olin haastattelussa pelastuskoiratoiminnasta pelastusalan lehteen. Haastattelu tehtiin Tampereen keskustan kahvilassa, johon voi ja piti ottaa koiran mukaan. Vähän ajattelin etukäteen, että kuinka maalaisPilkusta tehdään kahvilapuudeli varsinkin, kun treenikaverin vuotias narttukoira oli mukana. Vielä mitä! Pilkku käyttäytyi sivistyneesti ja rauhallisesti, kuin olisi aina poikkeillut kahviloissa. Mukava tuttavuus oli ravintola Kahvilla Tammelantorin kupeessa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti