perjantai 18. tammikuuta 2013

Hyvin käyttäytyvä koira?

Koiramme-lehdessä oli juttu arkitottelevaisuudesta eli koiran hyvästä käytöksestä. Tästäpä miettimään olenko saanut Sisusta hyvin käyttäytyvän :)

1. Hihnakäyttäytyminen
- Sisu kulkee remmissä oikealla puolellani,
- ei vedä,
- ohittaa muut koirat nätisti ja pitää minuun kontaktin, ei räyhää, ei pyri tervehtimään
- kulkee hyvin remmissä myös silloin kun muut koirat ovat mukana
- osaa odottaa rauhallisesti kytkettynä esim. tokohallilla ja kaupan edessä.

2. Hallinta ja nopeasti ohi menevistä kohteista luopuminen
- Sisua voi pitää huoletta irti, luoksetulo on varma
- irti ollessaan se seuraa liikkeitäni ja reagoi vähäisiinkin kropan tai äänen käyttöön
- osaa odottaa, tulla luokse, kulkea vierellä
- osaa luopua pyöräilijöistä, rullaluistelijoista, maastopyöräilijöistä, hiihtäjistä, autoista, juoksijoista, toisista koirista myös irti ollessaan, moottorikelkat on vielä kokeilematta
- pysyy valvomatta omalla aitaamattomalla tontilla.

3. Ihmisten ja koirien tervehtiminen
- Ensimmäinen reaktio on hyppiminnen eli tästä omistajalle miinuspisteitä
- rakastaa suuresti kaikkia ihmisiä, jolloin ei-koiraihmisestä käytös tuntuu tungettelevalta
- yli-innokas kiinnostus kiinnostus ihmisiä kohtaan asettuu kuitenkin paremmalle tasolle nopeasti
- tervehtii innokkaasti myös muita koiria, mutta poistuu heti paikalta, mikäli toinen ei ole yhtä ihastunut.

4. Autossa oleminen
- Osaa odottaa autossa hiljaa ja rauhallisesti lepäillen
- ei hauku tai ääntele koskaan autolla liikkuessamme

5. Ovesta kulkeminen
- Odottaa lupaa kulkea ulko-ovesta tai auton ovesta

Liikkuvista kohteista luopuminen ja hihnakäytös ovat ne osa-alueet, joihin olen tarkoituksella panostanut eniten. Niihin olen kyllä kovin tyytyväinen. Viime viikonloppuna tuli ulkoiltua paljon koirat irti järven jäällä ja siellä oli runsaasti muitakin ihmisä nauttimasta ihanasta talvesta. Hiihtäjiä on oli aika paljon ja niitä suihki vähän joka puolella jäätä. Pilkkijöitä kökötteli pitkin poikin ja ulkoilijat kävelivät koiriensa kanssa tai ilman. Sisua ei tarvinnut kertaakaan kytkeä kiinni eikä huudella. Se katseli sopivan välimatkan päästä kulkijoita, mutta ei tehnyt elettäkään lähteä perään tai mennä tervehtimään ja samoin teki Pilkku. Omalla liikkumissuunnalla niitä pystyi ohjailemaan ohi muista kulkijoista. Sisun ollessa pentu tämä tuntui kovin kaukaiselta haaveelta, mutta se on toteutunut paremmin kuin uskalsin toivoa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti