torstai 25. heinäkuuta 2013

Lomailua

Kesälomareissu suuntautui Lounais-Suomeen ja kaikki koirat olivat tietysti mukana. Reissu meni mukavasti vaikka ensimmäinen päivä olikin todella kuuma. Tukikohtana toimi vuokramökki, joka oli oikein passeli meidän tarkoitukseen. Sisu ei tuhonnut mitään, vaikka koirat olivat siellä yhtenä päivänä keskenään pidemmän aikaa, kun olimme ihmisriennoissa. Sitäpaitsi olen ratkaissut sen, miksi rannikolla asuvat suomen-ruotsalaiset kokevat olevansa kaikissa tutkimuksissa onnellisempia kuin suomalaiset keskimäärin. NO. Koko reissun aikana ei ollut hyttysiä, kärpäsiä, paarmoja, polttiaisia tai mäkäräisiä. Vaikka oltiin kyllä muuallakin kuin kaupungissa. Helppohan siinä on sitten hymyillä ja vastata onnellisuustutkijalle olevansa onnellinen, kun koko ajan ei erilaiset hyönteiset kuppaa kuiviin. Kohtahan meillä täällä Sisä-Suomessa alkaa myös hirvikärpäskausi, joka tietää sitä, että paukamia riittää pakkasiin saakka.

Nuuksiossa omaa uimavuoroa odotellessa.






Pojat patikoi.



Ruukkikylistä tässä Fiskars.




Raaseporin ensimmäinen paloasema on kyllä symppis.



Rannikolla.

Ensimmäinen kesän jälkikursseista on päättynyt ja siitä jäi kyllä oikein hyvät fiilikset. Ihanaa kun ihmiset näkevät oman koiransa aivan uudessa valossa ja löytävät yhteistä kivaa tekemistä. Toinen jälkikurssi on jo hyvässä vauhdissa ja sielläkin on jo ehditty näkemään iloisia ohjaajia ja innostuneita koiria.

Pilkku suoritti jäljennostokokeen ja kuittasi sillä hälyryhmäpaikkansa, kunnes taas ensi vuonna on taidontarkistus vuorossa. Jälkikokeeseen olin ajatellut mennä sen kanssa, mutta ei taideta päästä syksyn kokeisiin omien koetestausten ja muiden päällekkäisten menojen vuoksi. Se on pääosin jäljestellyt tänä kesänä, mutta nyt otetaan taas vähän enemmän hakua ohjelmaan. Pilkku on päässyt kaksi kertaa tehdasalueelle treeneihin ja on ollut niin täpinöissään, ettei ole meinannut housuissaa pysyä.

Ansku Loirin tottiskoulutuspäivässä tuli paahduttua pari viikkoa sitten. Koulutus ei ehkä ollut ihan niin hyvä, kuin viime vuonna, mutta paljonhan se anti riippuu osuvatko ihmisten valitsemat ongelmat yhtään omalle kohdalle. Joitakin hyviä ajatuksia jäi mieleen, joihin täytyy muistaa kiinnittää huomiota, kun niitä lähtee kouluttamaan omalle koiralle. Tarkkaan täytyy miettiä esim eteenlähetyksen opettaminen tuollaiselle juoksemisesta palkkaantuvalle ja kyyläämiseen taipuvaiselle koiralle. Itse kun kouluttaa lähes pelkästään operantisti ja käyttää paljon kohteita, niin koulutusvinkkejä ei kauheasti tarttunut mukaan, mutta  onhan se hyvä etukäteen tiedostaa ongelmia, mitä saattaa tulla eteen, jos kriteeri ei ole kohdillaan.

Loma on lopuillaan ja kaiken maailman touhua on riittänyt sen verran, ettei kummoisia treenikuvioita ole ehtinyt tekemään. Pari kertaa olen Sisun kanssa käynyt vieraalla kentällä ottamassa vire/kontaktitreeniä. Henkilöryhmää ollaan myös liitetty mukaan seuraamiseen. Nopeasti se hoksasi, että ohjaajaan kannattaa siinäkin pitää kontaktia. 

Pomppaaja-Sisu ylitti itsensä, kun meillä oli pari päivää kylässä kummityttöni 4v. Kertaakaan Sisu ei hypännyt kohti tyttöä ja käyttäytyi koko ajan rauhallisesti niin sisällä kuin ulkonakin. Tykkäsi halailusta, korvien vääntelystä, suun ja nenän tutkimisesta yms. Hieno juttu murkkuikäiseltä kelpolta, jolla ei juuri lapsikontakteja ole ollut pentukotinsa jälkeen. Sisu yllätti myös ensimmäisessä ulkopuolisen ihmisen tekemässä hieronnassa. Alun pienen venkoilun jälkeen se rauhoittui täysin ja näki unia loppuhieronnan ajan. Mutta meidän hieroja-Tanja onkin rauhallinen ja taitava, joten mikäs siinä nukkuessa ja nautiskellessa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti