tiistai 21. maaliskuuta 2017

Älkää ampuko viestintuojaa

Kevät kolkuttelee ihanasti aivan oven takana!

Talven aikana ollaan pääasiassa lenkkeilty ja liikuttu paljon metsässä. Olen saanut kuntoutettua omaa selkääni taas askeleen paremmaksi ja liikkuminen alkaa taas tuntua nautinnolta. Koirat ovat käyneet säännöllisesti hierojalla ja Pilkku sai kuurin akupunktiota. Näillä ollaan talvi pärjäilty vaikka melkein koko talven olleet liukkaat kelit ovat tuoneet lisähaastetta niin omaan kuin koirien liikkumiseen. Nastakengillä kuljettujen kilometrien määrä on varmasti tuplat verrattuna normaaleilla talvikengillä kuljettuihin. Metsäpoluilla liukkaus jatkuu edelleen.

Uusi laji lähti kokeiluun marras-joulukuun tietämillä. Aloitettiin treenikaverin kanssa viestin harjoitteleminen ihan uteliaisuuttamme ja kokeillaksemme jotakin uutta. Välimatkaa meillä on jonkin verran, joten kerran viikossa olemme tavanneet puolessa välissä matkaa, tehneet lenkin yhdessä ja sitten pienet viestitreenit. Lunta on tänä talvena ollut niin vähän, että se ei juuri ole tämän lajin harrastamista haitannut.





Kuinkas ollakkaan kävikin pikkuhiljaa niin, että alettiin innostumaan ja ihan miettimään, mitä kaikkea voisi/pitäisi harjoitella. Sisu on ollut alusta saakka sitä mieltä, että täääää on niiin siiiistiii. Saa vaan juosta minkä kintuistaan pääsee ja siitä palkitaan. Meillä tuo napanuorakaan ei kovin lyhyt ole, niin mitään ongelmia sillä ei ole lähteä minun luotani pois. Kun matkaa ei ole viitsinyt ihan kauheasti lumessa ja välillä vähän kovassa hangessa pidentää, niin olemme treenanneet taukokäytöksiä yms. Seuraavaksi ohjelmassa olisi erilaisten häiriöiden lisääminen matkalle. Tänään kokeilimme jo häiriönä sitä, että omat koiramme juoksevat toisiaan vastaan. Vieraita koiria pitää saada harjoitukseen mukaan, kunhan kevät vähän etenee ja metsässä pystyy kunnolla juoksemaan.

Sisu on juossut treenissä yhteensä noin 1-1,5km matkan. Yksittäinen, kahden pisteen välinen matka on ollut pisimmillään n. 500m. Tekisi mieli lisätä reilusti matkaa ja kokeilla, miten lähtee vajaan kilometrin matkalle yksin, mutta odotellaan hankien sulamista vielä hetki. Vähän itseäni mietityttää matkan pidentämisen yhteydessä riskit törmätä muihin irti oleviin koiriin. Sisu ei taatusti mene kenenkään luokse juoksuosuutta tehdessään, mutta joku muu voi olla aika ärhäkkänä, kun yht´äkkiä metsästä singahtaa kahtasataa juokseva kelpie. Täytyy vaan yrittää löytää maastoja, jossa tämä riski olisi aika pieni.

Koira innostui lajista ja niin nyt olen itsekin tosi innostunut. Tätä piti vain kokeilla, koska meillä noita lajeja olisi ollut jo ennestään ihan riittävästi. Sisu on nyt 5v, joten ihan kauheasti ei kannattaisi keksiä sille uusia aluevaltauksia. Mutta minkäs teet, nämä metsähommat vaan on niin kivoja.

Ja yksi kiva puoli tässä viestin treenaamisessa on se, että tällaisten aloittelijoiden treenit ovat tosi nopeita. Koirien ei tarvitse odotella kauaa autossa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti